Myriad CAL osa 10

Tänään sain valmiiksi Myriad peitostani osan 10/15 eli kaksikolmasosaa peitosta on jo valmiina (paitsi, jos haluan tehdä lisäpaloja). Peiton läpimitta on nyt hieman yli metri.

Tämän viikon osuus oli aikamoista pujottelua. Sai virkatessa olla aika tarkkana, että virkkasi oikealta puolelta silmukoita.

Mainokset

Myriad CAL osa 9

Tämän kertainen osio Myriad CAL:ista oli melko helppo; ihan perussilmukoita, ei mitään erikoisuuksia. Mutta nyt yhden kerroksen pituus alkaa olla jo aikamoinen, joten niitä ihan perussilmukoita sai tehdä aikamoisen määrän.

Tunnistatko?

Löysin eilen metsäretkellä yhdestä puusta tällaisia palluroita:

S

Näiden läpimitta on lähes 10 cm, ne ovat kovia, selvästi koholla puunpinnasta, mutta niissä ei ole mitään, missä näyttäisi olevan itiöitä, joten en ole aivan varma, ovatko nämä kääpiä. Niitä oli vain yhdessä puussa, ja siinä niitä oli noin 10 kappaletta. Puu, jossa ne kasvavat, on jokin pajun sukuinen, ehkä halava, ja se kasvaa Porvoossa merenrannalla. Yritin painaa puun paikan mieleeni, ja koetan löytää sen uudestaan parin päivän päästä, jotta voin käydä katsomassa, ovatko nämä pallurat muuttuneet mitenkään.

Jos tiedät, mikä tämä on, niin kerrothan minullekin.

EDIT (6.10.2018): Kävin tänään katselemassa palleroita uudestaan. Samanlaisilta ne näyttivät kuin aiemminkin. Tunteeni siitä, että nämä eivät ole sieniä, vahvistui entisestään. Niinpä tein hieman etsintää netissä, ja tulin siihen tulokseen, että nämä ovat silkkityynysiä (Reticularia lycoperon) eli kuuluvat limasieniin. Nimestään huolimatta limasienet eivät ole sieniä, vaan ameeboja. Nämä minun löytämäni ovat jo kypsiä ja valmiita itiöimään. Itiöt ovat tuon kovan kuoren sisällä, Nuorempina silkkityynyset ovat pehmeitä ja liikkumiskykyisiä. Melko ihmeellisiä olentoja siis.

Välipala

Viime viikolla Myriad CAL:iin ei julkaistu varsinaista osiota, vaan ohje palaan, joita voi virkata, jos haluaa peitostaan suuremman. Koska en vielä tiedä, haluanko peitostani suuremman, niin virkkasin vain yhden tällaisen palan. Sitten kun minulla on peitto muuten valmiina, niin katson, haluanko siitä suuremman, ja onko minulla vielä lankaa jäljellä niin, että voin suurentaa peittoa. (Hups, näköjään kaksi langanpäätä vielä päättelemättä. Huomasin ne vasta, kun otin kuvaa.)

Pikkujuttuja

Tällä viikolla Myriad CAL:ssa on ”väliviikko”; viime torstaina julkaistu ohje on paloihin, joilla peittoa voi lopuksi tarvittaessa suurentaa. En vielä tiedä, tarvitsenko minä niitä, joten aloittelin yhden palan virkkaamista, mutta en varmaan sen enempää niitä nyt ainakaan vielä tässä vaiheessa tee. Sen sijaan päätelin langanpäitä Myriadin lomassa tekemistäni pikkutöistä:

Cousteau-pipo, lankana Adlibris Baby Merino

 

Sukat, joiden varressa on Cookie A:n Monkey sukkien pitsineuletta. Koska tuo pitsineule ei tästä langasta erottunut, niin tein teräosista sileät. Lankana näissä on alkuvuodesta Repulta saamaani Frostia.

Keskimmäinen poikani onnistui rikkomaan lapasensa viime keväänä, ihan viimeisinä päivinä, jolloin lapasia tarvitsi. En silloin viitsinyt hänelle uusia tehdä, mutta nyt oli jo vähän pakko. Tänään oli aamulla pojan kouluun lähtiessä vain kolme astetta lämmintä, joten oli hyvä, että hän sai nämä käteensä. Langat näissä ovat erilaisia sukkalankojen jämiä ja lapasten ohje löytyy Eeva Haaviston kirjasta Sata kansanomaista kuviokudinmallia.

 

Jessie Burton: Nukkekaappi

Jessie Burton: Nukkekaappi (The Miniaturist)

2014, suomennettu 2016 (Markku Päkkilä)

431 s

Tämä ei mahdu enää minun Helmet-lukuhaasteeseeni, mutta sopisi kohtiin 1, 19, 23, 34, 40, 46.

Kirjan päähenkilö Nella naitetaan itseään huomattavasti vanhemmalle varakkaalle kauppiaalle 1600-luvun lopun Amsterdamissa. Kauppiaan talossa on kuitenkin paljon salaisuuksia, joista Nella tulee pikkuhiljaa tietoiseksi. Nella saa aviomieheltään häälahjaksi nukkekodin. Hän alkaa saada salaperäisiä paketteja, jotka sisältävät esineitä nukkekotiin. Esineiden perusteella salaperäisten pakettien lähettäjä on hyvin selvillä kauppiaan talon tapahtumista ja salaisuuksista. Kuka pakettaja lähettää? Mitä kaikkia salaisuuksia kauppiaan talo kätkeekään?

Kirja on aluksi todella koukuttava, sillä talossa tapahtuu kaikenlaista, jolle Nella ei keksi selitystä. Mutta tarina hieman lässähtää, kun salaperäisyydet loppujen lopuksi ovatkin ihan tavallisia asioita ainakin nykypäivän ihmisen silmissä, ja se, joka lähettää pakettaja Nellalle ei ole uskottava hahmo. Lopputulos on hieman saippuaoopperamainen, jos kirjasta voi niin sanoa eli viihdyttävä, mutta ei uskottava.