
Aloitin viikko sitten uuden ikuisuusprojektin. Tarkoitus olisi tehdä sänkypeite yllä olevan mukaisista palasista. Laskin, että 13×13 ruutua eli 169 ruutua olisi hyvä peiton koko. Alku sujui ihan hienosti, kunnes jonkinlainen kyllästymispiste tuli saavutetuksi:

Tuon yhden erilaisen palasen jälkeen jaksoin vielä vähän, kunnes oli taas tehtävä jotakin poikkeavaa:

Nyt on siis tehtynä 30 palasta, joista kaksi on vääränlaisia. Ohjeet näihin paloihin löytyy Jan Eatonin kirjasta ”200 crochet blocks for blankets, throws and afghans”. Alunperin ajattelin, että aloitan kirjan palasesta 1, ja teen erilaisia paloja numerojärjestyksessä, kunnes minulla on tarvittava määrä paloja. Mutta sitten ajattelin, että peitosta tulisi liian levoton. Mutta minä taidan olla liian levoton virkkaamaan 169 samanlaista palasta 😀
30 palan jälkeen iski siis totaalinen väsymys virkkaamiseen ja oli etsittävä puikot ja paksua lankaa, jotta välillä tuntuisi siltä, että saa jotain valmiiksikin:

Ohje: Kauneimmat käsityöt 6/2012 soveltaen
Lanka: Sandnes Alfa
Kauneimmat käsityöt 6/2012 lehdessä oli ohje hieman kummallisiin kärjestä auki oleviin lapasiin. Otin palmikkokuvion tuosta ohjeesta, mutta tein omiin lapasiini ihan tavalliset umpinaiset kärjet. Ohjeesta poiketen tein kämmenpuolen ja peukalot sileää neuletta, enkä aina oikeaa, kuten ohjeessa. Näiden tekemiseen ei paljoa aikaa mennyt. Nyt pitäisi vaan päättää, että jatkanko peiton virkkaamista vai teenkö vielä jonkin toisenkin neuletyön, jotta virkkaaminen taas maistuisi.
P.S. Toisessa blogissani on 5-vuotissynttäriarvonta!