Neil Gaiman: Neverwhere – Maanalainen Lontoo

dsc_0707-450x800

Neil Gaiman: Neverwhere – Maanalainen Lontoo (Neverwhere)

1996, suomennettu 1998 (Mika Kivimäki)

313 s

Helmet-lukuhaaste 2017 kohta 28, kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan

Olen aiemmin, muutama vuosi sitten, lukenut Neil Gaimanin kirjan ”Hautausmaan poika”, joka oli hyvin kauniin melankolinen fantasiatarina. ”Neverwhere” oli aika erilainen verrattuna ”Hautausmaan poikaan”, sillä ”Neverwhere” on toimintafantasiaseikkailu. ”Neverwheren” päähenkilö, Richard, on tavallinen lontoolainen nuorimies, joka erään kerran pysähtyy auttamaan kadulla makaavaa veristä tyttöä, Dooria. Door on alapuolisen Lontoon asukki, ja auttaessaan Dooria, Richard putoaa alapuoliseen Lontooseen. Alapuolinen Lontoo on Lontoon viemäreissä ja metrotunneleissa asusteleva yhteiskunta, jossa on enkeleitä, rotillepuhujia, ritareita ja muita kummajaisia. Richard haluaa epätoivoisesti takaisin normaaliin elämäänsä yläpuoliseen Lontooseen, ja lähtee Doorin kanssa etsimään avainta enkelille, joka lupasi palauttaa Richardin entisen elämän saadessaan avaimen.

Olen varmaan tulossa vanhaksi. Jos olisin lukenut tämän kirjan 15-vuotiaana, olisin ylistänyt tätä varmaan maasta taivaisiin, sillä kirja on hyvin visuaalinen, jos niin voi sanoa kirjasta. Tarkoitan siis, että on helppo kuvitella, miltä hahmot ja tapahtumapaikat näyttävät. Mutta koska siitä on jo 35 vuotta, kun olin 15-vuotias, ja olen lukenut paljon enemmän kuin olin 15-vuotiaana, niin nyt näen juonen kliseisen ohkaisuuden. Yhteenvetona siis sanoisin, että juoni oli hyvin tavanomainen fantasiaromaanijuoni ilman yllätyksiä, mutta kirjan kieli on hyvin kuvailevaa ja rikasta, ja on ihan pelkän kielen vuoksi mukava luettava.

Mainokset

2 responses to “Neil Gaiman: Neverwhere – Maanalainen Lontoo

  1. Minulla on melkein 50 vuotta siitä, kun olin 15 ja paljon olen lukenut sen jälkeen, mutta tämä on ehdottomia lemppareitani, kirja, jota rakastan. Olen sen muutaman kerran lukenut, mutta pitää laittaa lukulistalle jälleen, jotta voin tuoreesti laittaa hanttiin. Tosin minähän en paljon realismista piittaa, mutta fantasia puree aina 😉

    • Ehkä olet vielä sisäisesti 15-vuotias 😉 Minulle tuli tästä kirjasta niin vahvasti Liisa Ihmemaassa mieleen (pudotaan koloon, koetaan seikkailuja, herätään unesta normaalielämään), eikä tässä kuitenkaan ollut sellaisia hauskoja sanaleikkejä kuin Liisassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s