Tajusin hieman vapun jälkeen, että olin unohtanut, että minun piti tehdä yksi huivi lahjaksi toukokuun lopulle. Aikaa ei siis ollut paljoakaan. Langan olisi parasta löytyä omista varastoista, eikä malli saisi olla liian aikaavievä. Huivilankalaatikostani löytyi onneksi vironvillaa värissä, jonka uskon miellyttävän lahjan saajaa. Malliksi valikoitui jälleen kerran ainaoikeinhuivi, tällä kertaa pitsireunuksella viimeisteltynä. Sopivan reunapitsin ohje löytyi Sharon Millerin kirjasta Heirloom Knitting. Jälleen kerran minun täytyy kyllä hehkuttaa tätä ainaoikeinhuivia; sitä voi neuloa juuri niin pitkään kuin lanka, kärsivällisyys tai aika riittää. Kun jokin edellämainituista loppuu, voi huivin päätellä tai jos kaikkia edellämainittuja riittää ja huivi alkaa olla riittävän iso, niin voi vielä tehdä reunuksen, kuten minä tähän huiviin tein.
Tyylikäs. Vaatii kyllä kärsivällisyyttä ja luovuutta neuloa noin kaunis huivi.
Vironvilla on niin karheaa, etten pysty edes neulomaan, joten ihmettelen, miten joku kykenee sitä käyttämään. Onneksi harvat on yhtä herkkänahkaisia, sillä huivi on tosi kaunis.
Sievä on villahuivi 🙂