Edward Bellamy: Vuonna 2000

Edward Bellamy: Vuonna 2000 (Looking Backward 2000-1887)

1888, alkuteoksesta suomennettu 1999 (Tero Valkonen, teos on aiemmin julkaistu suomeksi saksankielisestä painoksesta käännettynä vuonna 1902)

190 s

Helmet-lukuhaaste 2018, kohta 11, kirjassa käy hyvin (sopisi myös kohtiin 7, 17)

Tarinan sankari on nuorehko hyväosainen mies, Julian West, joka vaivutetaan uneen hypnoosin avulla vuonna 1887. Hän herää hypnoosista samassa paikassa, mutta 113 vuotta myöhemmin, vuonna 2000. Hänet on ottanut hoiviinsa tohtori Leeten perhe, joka selittää hänelle uuden maailmajärjestyksen ihmeitä, sillä maailma on muuttunut 113 vuodessa huomattavasti. Ihmiset ovat toteuttaneet sosialistisen, marxilaisen utopian: kaikki teollisuus on kansallistettu, kaikille vauvasta vaariin maksetaan samansuuruista kansalaispalkkaa siitä hyvästä että he ovat ihmisiä, kansalaispalkka maksetaan luottokortin muodossa (varsinaista rahaa ei ole), valtio takaa kaikille koulutuksen ja omien halujen ja kykyjen mukaisen työpaikan, saasteongelmat on selätetty, teollinen tuotanto ja tuotteiden jakelu sujuu mutkattomasti, kaikkea mitä voi haluta on saatavilla, kaikki ovat tasa-arvoisia, valta ei ole keskittynyt muutamille, rikollisuutta ei juurikaan ole kun ei ole rahaa eikä omaisuutta, eläkkeelle jäädään 45-vuotiaina….

Tämä utopiakirjaklassikko teki minut hieman surulliseksi. Bellamyn usko ihmisten hyvyyteen, epäitsekkyyteen ja rauhantahtoon tuntuu minunlaisestani kyynikosta hyvin naiivilta. Olisihan se hienoa, jos ihmisillä olisi edes pyrkimystä tuollaiseen utopiaan, mutta eipä se siltä nyt näytä. Yritystä siihen suuntaan oli ehkä joskus 1960-1980-luvuilla, mutta sen jälkeen ollaan tultu takapakkia. Nykymaailma ei eroa 1880-luvun maailmasta juurikaan; työturvallisuus on parantunut, kuten myös naisten asema, mutta muuten ollaan aika lailla samassa tilanteessa kuin tämän Bellamyn kirjan ilmestyessä. Bellamy ei kirjassaan kerrokaan, miten kapitalismista siirryttiin sosialismiin, kertoo sen vain tapahtuneen verettömästi. Voisin kuvitella, että siirtymä ei oikeassa elämässä olisi kovinkaan helppo ja veretön.

Bellamy ei kirjassaan spekuloi teknisestä kehityksestä, ja arvelisin, että Bellamyn utopian kaltaisessa maailmassa tekninen kehitys olisi hitaampaa kuin nykyisenlaisessa maailmassa. Mutta Bellamyn utopiassa tekninen kehitys olisi kaikkien hyväksi, eikä vain muutaman harvan etuoikeutetun käytettävissä, kuten nykyisin.

Bellamy on myös sitä mieltä, että kukaan ei haluaisi jäädä hänen kuvailemansa järjestelmän ulkopuolelle. Oikeassa elämässä järjestelmän ulkopuolelle vapaaehtoisesti jääviä kuitenkin taatusti olisi. Miten he selviytyisivät? Millaista aktiivista vastustusta valtiota vastaan he harjoittaisivat?

Tämä kirja oli todella mielenkiintoinen lukuelämys. Se tarjosi oven 1880-luvun ihmisen ajatuksiin ja unelmiin, mutta sai myös pohtimaan nykyajan ongelmia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s