Synttärikakkua

Tänään on syntymäpäiväni. Koska se osui tänä vuonna näin pääsiäiseen, niin en viitsinyt/ehtinyt nähdä ihan kamalasti vaivaa kakkuni eteen, tein vain tällaisen S’more Salted Caramel Cake– kakun Kinuskikissan ohjeella. Kakku näyttää minun kuvissani jotenkin hyvin epämääräiseltä. Kinuskissan kuvat ovat paljon parempia. Mutta hyvää oli kakku, aivan hurjan makeaa, niin kuin synttärikakun pitääkin olla.

Tailwind & Worsted Winter Ripple Hat

Reilu vuosi sitten tein itselleni kuvassa näkyvän Katinka-paidan. Tajusin jo heti sitä neuloessani, että minulla ei ole mitään siihen sopivia asusteita, koska en juurikaan pukeudu vihreään. Aika pitkään siis meni, että sain sopivia asusteita aikaiseksi. Ja jos Adlibriksellä eivät olisi langat olleet alessa, niin ei tämä huivi ja pipokaan olisi syntyneet. Olin jo muutaman kerran katsellut tätä Kartopu Jerseyn vihreäsävyistä lankaa sillä silmällä, että se sopisi Katinka-paitaani. Mutta koska lanka on 80 % akryyliä, niin se oli jäänyt tilaamatta. Mutta nyt kun tosiaan langat olivat alessa, niin ajattelin, että jos lanka tuntuu ihan kamalalta, ja neuleet jäävät käyttämättä, niin vahinko on rahallisesti hieman pienempi.

Käyttökokemusta ei minulla vielä ole, sillä päättelin molemmista neuleista langanpäät juuri äsken. Huivin ohje on Tailwind ja Pipo on Worsted Winter Ripple Hat, molemmat ohjeet Ravelrysta. Pitänee käydä testaamassa pipo ja huivi nyt samantien!

Kuvahaaste 6. kuva

Kesäaikaan on selvästi siirrytty, jopa näin ikkunan läpi katsottuna. Lumi on vähentynyt ja aurinkokin paistaa. Itse olen flunssassa jo ties kuinka monetta päivää, joten en tuosta auringosta tämän lähempää edes yritä nauttia.

Virpojia on tänään käynyt jo useampia, ja heiltä saamamme oksat laitoin tämän kuvahaasteikkunan eteen.

Hyvät haltiattaret

Viime viikolla alkoi Tekstiiliteollisuuden CAL Adalmiinan helmi, ja minä taisin aloittaa uuden ikuisuusprojektin. Olen jo auttamatta jäljessä aikataulusta, sillä minulla on vasta yksi pala valmiina. Jokaisen tällaisen ison palan ohjeella pitäisi tehdä 3-4 kpl samanlaisia paloja. Minulla on siis yksi valmiina, ja eilen julkaistiin jo seuraavan palan ohje.

Huomasi kyllä, että on jo hieman aikaa kun olen viimeksi virkannut. Pala on täynnä virheitä, vaikka olen purkanut ja tehnyt uudestaan useammastakin kohdasta. Saattaa olla, etten kelpuuta tätä palaa laisinkaan lopulliseen peittoon. Oikean käden peukalokin kipeytyi virkatessa. Toivottavasti seuraava pala syntyy hieman helpommalla.

Joel Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta

Joel Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta (La verite sur l’affaire Harry Quebert)

2012, suomennettu 2014 (Anna-Maija Viitanen)

813 s

Helmet-lukuhaaste 2018, kohta 23, kirjassa on mukana meri (sopisi myös kohtiin 1, 38, 40)

 

Vuonna 1975 15-vuotias Nola Kellergan katoaa. 33 vuotta myöhemmin hänen jäänteensä löytyvät haudattuina kirjailija Harry Quebertin puutarhasta. Harry pidätetään murhasta epäiltynä. Harrylla oli ollut suhde Nolaan kesällä 1975, vaikka hän oli 19 vuotta Nolaa vanhempi. Harryn ystävä, entinen hänen oppilaansa ja myös kirjailija Marcus Goldman on varma Harryn syyttömyydestä ja alkaa tutkia mitä oikein tapahtuikaan elokuisena iltana vuonna 1975, ja samalla hän kirjoittaa kirjaa tutkimuksistaan.

Valtavasta sivumäärästään huolimatta tämä kirja jaksoi kiinnostaa loppuun asti. Koko ajan tapahtui jotain uutta ja odottamatonta. Tarina kantaa loppuun saakka, eikä sisällä mitään turhaa tai toistoja. Tarina etenee loogisesti, kieli on selkeää, eikä lukiessa tarvitse arvailla, mitä kirjailija oikein on mahtanut tarkoittaa sanoillaan. Kirja on dekkari, mutta samalla kertoo, mitä on olla kirjailija, ja kirjoittamisesta.

Jämälankasukkia

Jotenkin kummasti jämälankoja vaan pääsee kertymään. Niinpä oli tehtävä jämälankasukkia ennen kuin jämälankakasat kasvavat ylipääsemättömiksi. Eivät nämä mitään maailman kauneimpia sukkia ole. Mutta näihin sai hyvin kulutettua useamman pienen jämälankanöttösen, sillä  nämä molemmat sukkaparit ovat reilua miesten kokoa 46-47.

 

Kuvahaaste 5. kuva

Unohdin ottaa eilen kuvahaastekuvan, mutta otin kuvan tänään. Samalta tuolla ikkunan takana näyttää kuin eilenkin, ja samalta kuin kaikissa aikaisemmissa kuvahaastekuvissa. Tosin melko pian tämänpäiväisen kuvan ottamisen jälkeen alkoi ulkona pyryttää lunta, joka ehkä hieman muuttaa maisemaa.

P. Otie & Li Kunwu: Minun Kiinani 3. Rahan aika

Otie & Li Kunwu: Minun Kiinani 3. Rahan aika (Une vie chinoise 3 – Le temps du l’Argent)

2010, suomennettu 2013 (Saara Pääkkönen)

271 s

Helmet-lukuhaaste 2018, kohta 20, taiteilijaelämäkerta (sopisi myös kohtiin 1, 4, 12)

Li Kunwu (s. 1955) on piirtänyt propagandaa Kiinan kommunistiselle puolueelle 30 vuotta. Tämä kirja on kolmas osa hänen sarjakuvallisesta omaelämäkertatrilogiastaan. Kolmas osa kattaa vuodet 1980-2010.

Li Kunwu jatkaa työtään piirtäjänä ja toimittajana läpi Kiinan valtavien muutosten vuosien. Ihmiset muuttavat joukoittain maalta kaupunkeihin, uutta teollisuutta syntyy runsaasti, ihmiset vaurastuvat, vanhaa puretaan, uutta rakennetaan tilalle. Muutostahti on suorastaan hengästyttävää jopa tämän kirjan lukijalle. Voin vain yrittää kuvitella, mitä se on ollut kiinalaisille.

Voin todella suositella tätä trilogiaa kaikille Kiinasta ja kiinalaisista kiinnostuneille. Kiinalaiset muodostavat suunnillee yhden neljänneksen maailman väestöstä, ja heidän maailmankatsomuksensa on selvästi erilainen kuin länsimaisten ihmisten (esim. ”kehitys on tärkeämpää kuin ihmisoikeudet”). Kiinalaiset ovat kuitenkin olleet melko näkymättömiä viime vuosiin saakka. Tämä trilogia sai ainakin minut ymmärtämään Kiinaa ja kiinalaisia paljon paremmin.

P. Otie & Li Kunwu: Minun Kiinani 2. Puolueen aika

Otie & Li Kunwu: Minun Kiinani 2. Puolueen aika (Une vie chinoise 2 – Le temps du Parti)

2009, suomennettu 2012 (Saara Pääkkönen)

198 s

Helmet-lukuhaaste 2018, kohta 12, sarjakuvaromaani (sopisi myös kohtiin  4, 20)

Li Kunwu (s. 1955) on piirtänyt propagandaa Kiinan kommunistiselle puolueelle 30 vuotta. Tämä kirja on toinen osa hänen sarjakuvallisesta omaelämäkertatrilogiastaan. Toinen osa jatkaa siitä, mihin ensimmäinen loppui eli Maon kuolemasta vuonna 1976, ja kuvaa lähinnä Li Kunwun vuosia armeijassa eli vuoteen 1980 asti. Li Kunwun piirtäjän kyvyt huomataan ja hän saa työpaikan piirtäjänä ja toimittaja. Li Kunwu haluaa myös päästä puolueen jäseneksi, mikä ei ole helppoa, sillä puolueen jäsenet valitaan tarkkaan. Maon kuoleman jälkeen Kiinassa alkaa tapahtua paljon muutoksia. Kehitys on kiinalaisille tärkeää, tärkeämpää kuin mikään muu.