Noam Chomsky: Kuka hallitsee maailmaa?

Noam Chomsky: Kuka hallitsee maailmaa? (Who Rules the World?)

2016, suomennettu 2016 (Mikko Pihlajavirta)

312 s

Helmet-lukuhaaste 2018, kohta 4, kirjan nimessä on jokin paikka. (Sopisi myös ainakin kohtiin 14 ja 17)

Kuka hallitsee maailmaa? -kirjassa Chomsky käy hyvin kärjistetysti läpi maailmassa tapahtuneita konflikteja, joissa Yhdysvallat on ollut osallisena. Erityistä huomiota saavat Israel, Kuuba, Iran ja Irak, mutta myös Korea, Vietnam, El Salvador, Nicaragua ja monet muut konflikti-alueet mainitaan kirjassa. Loppu tulemana Chomsky tulee siihen päätelmään, että puuttumalla muiden maiden asioihin, Yhdysvallat ei ole saavuttanut sotatoimilleen asettamiaan tavoitteitaan. Mutta Yhdysvaltojen sotatoimet ovat aiheuttaneet suurta inhimillistä kärsimystä, valtavia pakolaismääriä ja yhteiskunnallista sekasortoa ympäri maailman. Lisäksi kirjassa pohditaan hieman ilmastonmuutosta ja sen hillitsemiseksi vaadittavia toimenpiteitä.

Häpeäkseni minun on tunnustettava, että olen melkoisen tietämätön lähihistoriasta. Minun on hyvin vaikea sen vuoksi ottaa kantaa Chomskyn väitteisiin. Mutta se on selvää, että se miltä asiat näyttävät, riippuu siitä, mistä niitä katsoo, kuten Chomskykin toteaa. Ja siitä olen kyllä Chomskyn kanssa ehdottomasti samaa mieltä, että diplomatian keinoilla olisi taatusti aina saavutettu paljon inhimillisemmät ratkaisut konflikteihin kuin mitä sotatoimilla on saavutettu, ja ettei Yhdysvalloilla ole minkäänlaista oikeutta puuttua muiden maiden asioihin sotilaallisesti varsinkaan vain omia taloudellisia etuja saavuttaakseen. Lopussa Chomsky toteaa, että ”kuka hallitsee maailmaa?” kysymystä seuraa jatkokysymys ”mitkä periaatteet ja arvot hallitsevat maailmaa?”. Siinä riittääkin pohdittavaa.

Mainokset

Punainen palmikkoneuletakki

Tämän neuletakin myötä tuli neulevuosikin korkattua. Olen jo jonkin aikaa kaivannut uutta villatakkia, kun vanhat alkavat olla jo todella vanhoja. Tai siis teinhän minä alkukesästä itselleni villatakin, mutta se ei ole päässyt kertaakaan käyttöön, lähinnä värinsä (musta) vuoksi. Minä siis tarvitsin kirkkaanvärisen villatakin ja  kirkkaampaa  kuin tämä punainen ei varmaan voi olla 😀

Tämä villatakki pääsikin heti käyttöön ja on nytkin päälläni.

Ohje on Novitan ja lanka on Adribris Wool.

Voittajafiilis

Voitin Repun  blogissa olleen joulukalenterikilpailun joulukuussa. Sain esittää palkintotoiveen, ja toivoin jotain kirjaa Repun ilmeisen suuresta kirjakokoelmasta. Palkinnoksi sain Sune ja Stina Jonssonin Yrttikirjan. Hieman selailin jo kirjaa, ja se vaikuttaa todella hyvältä. Se on melko samanlainen kuin vähän aikaa sitten lukemani Kasvien mytologiaa-kirja, mutta toisin kuin Kasvien mytologiaa – kirjassa Yrttikirjan  kasvit ovat Pohjolan kasveja eli suuri osa niistä löytyy varmaan täältä meiltäkin päin. Koska tämä kirja on nyt ihan minun ikiomani, eikä kirjaston, niin en varmaankaan lue tätä heti kokonaan, vaan lueskelen tätä sitten kesällä sen mukaan, mitä kasveja kävelyretkilläni satun näkemään.

Olin siis tosiaan toivonut vain kirjaa, joten langat tulivat suurena yllätyksenä. Ja molemmat langat ovat kertakaikkisen ihania. Tuo valkoinen lanka suorastaan huutaa tahtovansa palmikkoneuleeksi, ja Frostin väri on ihastuttava. Joten eiköhän molemmat näistä langoista tule neulotuksi melko pian.

Kiitos Repu!

Juan Pablo Cardenal & Heriberto Araujo: Kiinan maailmanvalloitus

Juan Pablo Cardenal & Heriberto Araujo: Kiinan maailmanvalloitus

2011, englanninkielisestä laitoksesta suomennettu 2017 (Jyrki Lappi-Seppälä)

387 s

Helmet-lukuhaaste 2018, kohta 14, kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan. (Sopisi myös kohtiin 1, 4, 17, 23, 28)

Kaksi espanjalaistoimittajaa, Juan Pablo Cardenal ja Heriberto Araujo, viettivät kaksi vuotta kiertäen Kiinan ulkopuolella olevissa paikoissa (mm. Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa), joihin Kiina on sijoittanut paljon rahaa. Kohteet olivat patoja, teitä, kaivoksia, stadioneita, viljelmiä, entisiä metsiä. Yhteistä kohteille oli, että ne sijaitsivat kehittyvissä maissa, Kiina oli sijoittanut niihin valtavasti rahaa, vienyt/viemässä luonnonvarat ja jättänyt jälkeensä valtavat ympäristötuhot ja tuhonnut (tai ainakin heikentänyt) ihmisten elinmahdollisuuksia alueella, ja riistänyt paikallista työväkeä.

Kiinan maailmanvalloitus on siis hyvin vaivihkaista, eikä tapahdu suurella ryminällä sotilaallisesti, vaan taloudellisesti. Tämä kirja laittaa myös miettimään (jos joku ei ole jo ennen kirjan lukemista asiaa miettinyt), Kiinan puuhailuja Suomessa; Kemin biojalostamoa, Kemijärven biotehdasta, rautatieyhteyttä Kouvolasta Kiinaan, pandojen tuloa Ähtäriin… Olemmeko Kiinan näkökulmasta talouskriisin myötä kehittyvä talous, jota on helppo käyttää hyväkseen? Ja ovatko suomalaiset taloudelliset ja poliittiset päättäjät todellakin näin korruptoituneita, vaiko vain sinisilmäisiä hölmöjä?

Loppuyhteenvedossa kirjoittajat lainaavat Martin Jacquesin teoriaa: maailma luuli, että Kiina muuttuisi taloudellisen avautumisprosessinsa jatkuessa länsimaalaisemmaksi, mutta nyt on käymässä juuri päinvastoin – maailma on ”kiinalaistumassa”. Ja minusta tuntuu, että Suomi on ensimmäisten joukossa länsimaisista demokratioista kiinalaistumassa. Toivottavasti olen väärässä, sillä sananvapaus ja poliittinen vapaus sekä ihmisoikeudet ja kaikkien ihmisten mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ovat tärkeitä arvoja, joiden ei soisi katoavan.

 

Kun ei ole mitään uutta, niin muistellaan vanhoja ja suunnitellaan tulevia

Kirjat

Uusi Helmet-lukuhaaste julkaistiin hieman ennen uutta vuotta.

Helmet-lukuhaaste 2018:

  1. Kirjassa muutetaan
    2. Kotimainen runokirja
    3. Kirja aloittaa sarjan
    4. Kirjan nimessä on jokin paikka
    5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit
    6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
    7. Kirja tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan
    8. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja
    9. Kirjan kansi on yksivärinen
    10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja
    11. Kirjassa käy hyvin
    12. Sarjakuvaromaani
    13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa
    14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
    15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja
    16. Kirjassa luetaan kirjaa
    17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa
    18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä
    19. Kirja käsittelee vanhemmuutta
    20. Taiteilijaelämäkerta
    21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi
    22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin
    23. Kirjassa on mukana meri
    24. Surullinen kirja
    25. Novellikokoelma
    26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
    27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta
    28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
    29. Kirjassa on lohikäärme
    30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan
    31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa
    32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
    33. Selviytymistarina
    34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta
    35. Entisen itäblokin maasta kertova kirja
    36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa
    37. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi
    38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo
    39. Kirja on maahanmuuttajan kirjoittama
    40. Kirjassa on lemmikkieläin
    41. Valitse kirja sattumanvaraisesti
    42. Kirjan nimessä on adjektiivi
    43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle
    44. Kirja liittyy johonkin peliin
    45. Palkittu tietokirja
    46. Kirjan nimessä on vain yksi sana
    47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta
    48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö
    49. Vuonna 2018 julkaistu kirja
    50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

Pari edellistä lukuhaastetta ovat minulle olleet ihan helppoja. Mutta tämänvuotisessa taitaa olla enemmän haastetta. Tässä on useampikin kohta, jotka ovat hieman hankalia tai vastenmielisiä minulle, kuten:

  1. Kotimainen runokirja

-en lue runoja, en pidä runoista

  1. Taiteilijaelämäkerta
    -minua eivät oikeiden ihmisten elämäkerrat kiinnosta, jostain syystä lukuhaasteessa on joka vuosi joku elämäkertakohta. Pitänee esittää toivomus, että tämä kohta jätettäisiin ensi vuonna pois.
  2. Surullinen kirja (siis tämähän on kohta 24 lukuhaasteessa, mutta WordPress on nyt sitä mieltä, että sen pitäisi olla 21)

-välttelen tietoisesti surullisia ja masentavia tarinoita

  1. Selviytymistarina

-”vaikeuksien kautta voittoon” –tarinat ärsyttävät minua tavattomasti, lähinnä yleensä ylimielisen asenteensa vuoksi

  1. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi

-täysnimi- tai edes sukunimikaimoja ei löydy kirjailijoista, etunimikaimoja kyllä, joten täytynee mennä etunimikaimalla tässä kohdassa

  1. Haluaisit olla kirjan päähenkilö

-en ole koskaan halunnut olla kukaan muu kuin kuka olen, joten tämä on hyvin vaikea kohta listalla, sillä minusta ei ole kirjoitettu kirjaa 😀

Mutta eiköhän tästäkin lukuhaasteesta selvitä. Onneksi kohtia saa tulkita omaan tapaansa. Varmasti luen myös muita kirjoja kuin haasteeseen sopivia. Tälläkin hetkellä minulla on kirjastosta lainassa neljä kirjaa, joista kaksi saan helposti sijoitettua lukuhaasteeseen, mutta toiset kaksi eivät ehkä siihen sovi. Viime vuonna luin 20 kirjaa, joita en saanut lukuhaasteeseen sijoitettua, eli yhteensä luin 70 kirjaa (+muutaman lastenkirjan, joita en listannut mihinkään). Yritän päästä suunnilleen samaan tänä vuonna.

Neuleet ja virkkuut

Neulominen ja virkkaaminen näyttää jäävän vuosi vuodelta vähemmälle. Suurin syy siihen lienee se, että minulla ei ole varaa ostaa kunnon lankoja, eikä huonoista langoista neulominen tai virkkaaminen houkuttele. Neulekoneella neulomisen olen lopettanut kokonaan, koska se kuluttaa niin nopeasti niin paljon lankaa.

Viime vuonna valmistui 35 neuletyötä ja vain kaksi virkattua työtä. Ei siis edes yhtä työtä viikossa. En usko, että tähän tulee suurtakaan muutosta tänä vuonna.

Tyytyväisin viime vuotisista neuleista olen tähän paitaan:

Tätä käytän päivittäin ulkoillessani (paitsi en kesällä).

Ulkoilu

Aloin liikkumaan luonnossa viime vuonna enemmän kuin ennen. Alue, jolla asun, on suosittu lintubongarien keskuudessa, koska täällä on mahdollista nähdä esimerkiksi merikotka (olen nähnyt), ja keväisin joutsenten muuttoaikaan täällä on satoja joutsenia yhtä aikaa (ja meteli sen mukainen). Muutenkin täällä on erilaisia vesilintuja paljon. Tähän asti olen lähinnä bongaillut lintubongareita, mutta ehkä nyt pitäisi opetella tuntemaan hieman enemmän lintujakin. Tai siis tunnistanhan minä nuo yleisimmät, mutta esimerkiksi muutama päivä sitten meidän pihalla oli harmaapäätikka, jota piti googlettaa, koska tunnistin sen ainoastaan tikaksi. Kaikenlaista muutakin mielenkiintoista elävää täällä on näkynyt. Viime vuoden aikana näin esimerkiksi mäyrän, elävän supikoiran (yleensä niitä näkee vain raatoina tienvarsilla) ja luulen kuulleeni villisian äänen ja nähneeni villisian jälkiä täällä. Rantakäärmeitä oli viime kesänä hurjan paljon. Tänä vuonna olisi kiva nähdä se villisika, vaikkakin kohtaaminen voisi olla aika pelottavaa.

Kasvit ja sienet ovat toistaiseksi kiinnostaneet minua enemmän kuin linnut; niitä on helpompi kuvatakin, samoin kuin maisemia. Olen siis alkanut myös kuvaamaan kaikenlaista, ihan kännykällä tosin vain, ei minulla ole kameraa. Olen julkaissut kuviani toistaiseksi lähinnä vain Instagramissa (löytyvät sieltä minun nimelläni). Mutta laitetaan tähän nyt oikein kunnon luontokuvapläjäys lopuksi. Luontoharrastus jatkunee tänä vuonnakin. Olen jo harkinnut ostavani jonkinlaisen vihon tai muistikirjan, johon voisin kirjata luontohavaintojani, mutta se on vain suunnittelun asteella.

Lidia Antin: Kasvien mytologiaa – nukkatikankontista hurmejuureen

Lidia Antin: Kasvien mytologiaa – nukkatikankontista hurmejuureen

2017

351 s

Helmet-lukuhaaste 2017 kohta 51. Tähän laitan kirjat, jotka olen lukenut vuonna 2017, mutta jotka eivät sovi mihinkään lukuhaasteen kategoriaan tai sopiva kategoria on jo käytetty.

Tämän vuoden viimeiseksi luetuksi kirjaksi päätyi Lidia Antinin Kasvien mytologiaa, joka on ilmeisesti tarkoitettu jonkinlaiseksi homeopatian oppaaksi. Mutta en minä sen vuoksi tätä kirjaa lukenut; en usko homeopatiaan tai uskon korkeintaan sen lumevaikutukseen. Lainasin tämän kirjan kirjastosta sen vuoksi, että tämä kirja sisältää, paitsi perustiedot kasveista ja tietoa kasvien lääke- ja homeopatiakäytöstä, myös tarinoita kasvien nimien alkuperästä ja erilaisia tarinoita, joita kasveihin liittyy. Pettymyksekseni suuri osa kirjassa esitellyistä kasveista on sellaisia, joita ei Suomessa kasva. Minua olisi kiinnostanut enemmän kotimaan kasvit. Mutta olihan se ihan mielenkiintoista lukea ulkomaan kasveistakin, joista suurin osa on tuttuja esimerkiksi mauste- tai koristekasveina. Ja niiden kasvien osalta, jotka tähän kirjaan ovat päätyneet, ovat tiedot melko perusteelliset, ja kirjoitus on hyvin sujuvaa ja selkeää. Kaiken kaikkiaan tämä oli miellyttävä lukukokemus.