Valmista tuli, vaikka kauan siihen meni! Tämä oli kyllä mielenkiintoinen virkkausprojekti, sillä opin paljon uutta. Sen vuoksi peittoon mahtuu myös paljon virheitä, mutta onpahan käsintehdyn näköinen. Ja uskaltaa siitä näyttää kuvan ihan levälläänkin:
Ohje on siis Tekstiiliteollisuuden Adalmiinan helmi CAL, lankana Adlibris Baby Merino.
Näiden palojen myötä minulla on kaikki tarvittavat palat Adalmiinan helmi peittoa varten. En pääse kuitenkaan näitä paloja ihan vielä yhdistelemään, sillä se edellyttäisi sitä, että voisi levitellä kaikki palat lattialle, jotta voisin miettiä sopivaa järjestystä niille. En kuitenkaan voi juuri nyt levitellä paloja lattialle, sillä hieman vaille 3-vuotias täystuhotyttärenpoikani on meillä edelleen, ja tulee olemaan vielä muutaman päivän. Jos levittäisin nyt nämä palat lattialle, niin en varmasti hetken kuluttua löytäisi enää suurinta osaa niistä 😀 Tosin minusta tuntuu, että tarvitsenkin pienen hengähdystauon tähän peittoprojektiin. Sitten jaksan paremmin tehdä tämän loppuun.
Hiljaa hyvä tulee, vai miten se nyt olikaan 😀 Minulla on nyt kaikki isot ja puolet Adalmiinan helmi -peiton pienistä paloista valmiina. Toisen tällaisen kasan kun vielä virkkaan, niin kaikki palat ovat valmiina. Sitten on tietysti jäljellä vielä se ikävin vaihe eli palojen yhdistäminen, mutta se on sitten sen ajan murhe.
Pienen tauon jälkeen palasin takaisin Adalmiinan helmi peittoprojektini pariin. Paimentytön kruunu – palojen valmistumisen myötä minulla on nyt kaikki isot palat valmiina:
Seuraavaksi siis pieniä paloja virkkaamaan. Niitä ei onneksi ihan kauhean montaa tarvita (32 kpl), joten eiköhän tämä peitto jonakin päivänä vielä valmistu.
Nyt olisi periaatteessa 16 palaa peittoon valmiina. Nämä uusimmat vain ovat jostain syystä hieman pienempiä kuin aiemmat. Niinpä jätin nämä vielä viimeistelemättä, sillä niille pitäisi jotain varmaan tehdä. Todennäköisesti puran viimeisen kerroksen pois ja lisään yhden lisäkerroksen vielä ennen reunakerrosta. Mutta päätin nyt kuitenkin pitää pienen tuumaustauon tämän peiton kanssa, ja tehdä välillä jotain muuta. Harmittaa sen verran tämä palojen erikokoisuus.
Tämä neljäs pala on tekemistäni Adalmiinan helmi paloista helpoin. Siitä huolimatta (tai ehkä juuri sen vuoksi) onnistuin tekemään yhteen palaan virheen. Huomasin toki virheen heti seuraavalla kerroksella, mutta en vain viitsinyt purkaa, silla virhe ei vaikuttanut palan virkkaamisen jatkamiseen, ja koska peitosta on tulossa melko levottoman näköinen muutenkin, niin en usko, että virhettä valmiista peitosta erottaa.
Pikkuhiljaa Adalmiinan helmi-peittoni etenee. Tänään julkaistiin jo kuudennen palan ohje, ja minä sain juuri valmiiksi kolmannen. Kirittävää minulla on siis hieman vielä.
Yllä olevat palat minulla on nyt tehtynä. Viimeksi pohdiskelin sitä, että pitäisikö minun tehdä osa paloista yksivärisinä, kun peitosta näyttää tulevat melko levoton. Mutta päätin nyt kuitenkin unohtaa ajatukseni yksivärisistä paloista ja tehdä iloisen kirjavan peiton.
Ensimmäinen yritykseni Adalmiinan helmi CAL:in ensimmäisestä palasta Hyvät haltiattaret ei oikein onnistunut. Päätin kuitenkin yrittää uudestaan. Nyt sujuikin jo paljon paremmin. Osittain se johtui varmaan siitä, että nyt kaikki erikoissilmukat olivat jo tuttuja. Mutta eniten tämän kertaiseen onnistumiseen varmastikin vaikutti se, että vaihdoin virkkuukoukun 2,5 mm:stä 3,0 mm. Alunperinkin suunnittelin virkkaavani tämän 3,0 mm koukulla. Mutta kun olin aloittamassa työtä, ei 3,0 koukkuani löytynyt mistään. Sen sijaan 2,5 mm koukkuja löytyi peräti 3 kappaletta, joten päätin tehdä peiton sellaisella. Tajusin kuitenkin ensimmäistä palaa tehdessäni, että koukku on liian pieni. Yritin edelleen löytää 3,0 mm koukkuani, mutta ei sitä löytynyt. Niinpä kävin ostamassa uuden ja aloitin virkkaamisen uudella koukulla. Ja kappas vain, eikös se minun vanha 3,0 mm koukkuni löytynytkin melkein heti sitten, ja vieläpä paikasta, josta olin sitä jo useampaan kertaan etsinyt! Samasta syystä minulta varmastikin löytyy niitä 2,5 mm virkkuukoukkuja se 3 kpl. Käykö kenellekään muulle näin, että ensin tarvittavaa virkkuukoukkua tai puikkoja ei löydy mistään, ja heti kun on ostanut uuden, niin sitten se vanhakin löytyy? Minusta tuntuu, että minulle on käynyt niin useastikin. Mutta nyt siis peiton virkkaus sujuu ja Hyviä haltiattaria on kaksi valmiina ja kolmas työn alla. (Sen ensimmäisen, 2,5 mm koukulla tehdyn, hylkäsin.)
Viime viikolla alkoi Tekstiiliteollisuuden CAL Adalmiinan helmi, ja minä taisin aloittaa uuden ikuisuusprojektin. Olen jo auttamatta jäljessä aikataulusta, sillä minulla on vasta yksi pala valmiina. Jokaisen tällaisen ison palan ohjeella pitäisi tehdä 3-4 kpl samanlaisia paloja. Minulla on siis yksi valmiina, ja eilen julkaistiin jo seuraavan palan ohje.
Huomasi kyllä, että on jo hieman aikaa kun olen viimeksi virkannut. Pala on täynnä virheitä, vaikka olen purkanut ja tehnyt uudestaan useammastakin kohdasta. Saattaa olla, etten kelpuuta tätä palaa laisinkaan lopulliseen peittoon. Oikean käden peukalokin kipeytyi virkatessa. Toivottavasti seuraava pala syntyy hieman helpommalla.
Sagan uudet silmukat 