Lidia Antin: Kasvien mytologiaa – nukkatikankontista hurmejuureen

Lidia Antin: Kasvien mytologiaa – nukkatikankontista hurmejuureen

2017

351 s

Helmet-lukuhaaste 2017 kohta 51. Tähän laitan kirjat, jotka olen lukenut vuonna 2017, mutta jotka eivät sovi mihinkään lukuhaasteen kategoriaan tai sopiva kategoria on jo käytetty.

Tämän vuoden viimeiseksi luetuksi kirjaksi päätyi Lidia Antinin Kasvien mytologiaa, joka on ilmeisesti tarkoitettu jonkinlaiseksi homeopatian oppaaksi. Mutta en minä sen vuoksi tätä kirjaa lukenut; en usko homeopatiaan tai uskon korkeintaan sen lumevaikutukseen. Lainasin tämän kirjan kirjastosta sen vuoksi, että tämä kirja sisältää, paitsi perustiedot kasveista ja tietoa kasvien lääke- ja homeopatiakäytöstä, myös tarinoita kasvien nimien alkuperästä ja erilaisia tarinoita, joita kasveihin liittyy. Pettymyksekseni suuri osa kirjassa esitellyistä kasveista on sellaisia, joita ei Suomessa kasva. Minua olisi kiinnostanut enemmän kotimaan kasvit. Mutta olihan se ihan mielenkiintoista lukea ulkomaan kasveistakin, joista suurin osa on tuttuja esimerkiksi mauste- tai koristekasveina. Ja niiden kasvien osalta, jotka tähän kirjaan ovat päätyneet, ovat tiedot melko perusteelliset, ja kirjoitus on hyvin sujuvaa ja selkeää. Kaiken kaikkiaan tämä oli miellyttävä lukukokemus.

Mainokset

Robin Hahnel: Kilpailusta yhteistyöhön – kohti oikeudenmukaista talousjärjestelmää

Robin Hahnel: Kilpailusta yhteistyöhön – Kohti oikeudenmukaista talousjärjestelmää (Economic Justice and Democracy, From Competition to Cooperation)

2005, suomennettu 2012 (Arvi Tamminen)

439 s

Helmet-lukuhaaste 2017 kohta 51. Tähän laitan kirjat, jotka olen lukenut vuonna 2017, mutta jotka eivät sovi mihinkään lukuhaasteen kategoriaan tai sopiva kategoria on jo käytetty.

Olen huomannut, että minulla on kausia, jolloin luen paljon kirjoja, joilla on jokin yhteinen teema. Tällä hetkellä minua näyttää kiinnostavan taloustiede ja talouspolitiikka.

Robin Hahnel on valtavirrasta poikkeava taloustieteilijä. Tässä kirjassa hän ruotiin kovin sanoin taloushistoriallisesta näkökulmasta kommunismia, kapitalismia, sosiaalidemokratiaa ja libertaarista sosialismia. Kirjassa pohditaan myös hyvinvointivaltion kehitystä ja kehityksen pysähtymistä sekä hyvinvointivaltion kehityksen takapakkeja. Lisäksi hän esittää oman utopistisen talousjärjestelmänsä, osallisuustalouden, joka olisi demokraattisempi ja ekologisempi kuin mikään aiemmista talousjärjestelmistä. Hän ruotiin kirjassaan myös joitakin osallisuustalouden ongelmakohtia, mutta minulle tuli kyllä mieleen monia ongelmia, joita hän ei kirjassaan mainitse.

Tämän kirjan osalta on kyllä pakko antaa negatiivista palautetta suomentajalle. Paikka paikoin lauseiden syntaksi oli niin pielessä, että piti oikein todella miettiä, mitä lauseen pitäisi tarkoittaa ja osa lauseista oli jopa täysin käsittämättömiä. Lisäksi oli paljon lauseita, joista olisi saanut paljon ymmärrettävämpiä, jos lauseen sanajärjestystä tai sanojen taivutusta olisi muutettu. Tuli hieman sellainen tunne, että kirja oli google-kääntäjällä käännetty ja hyvin huolimattomasti oikoluettu. Harmi, sillä kirja on hyvin mielenkiintoinen.

Erik Axl Sund: Varjojen huone

Erik Axl Sund: Varjojen huone (Pythias Anvisningar)

2014, suomennettu 2014 (Kari Koski)

364 s

Helmet-lukuhaaste 2017 kohta 51. Tähän laitan kirjat, jotka olen lukenut vuonna 2017, mutta jotka eivät sovi mihinkään lukuhaasteen kategoriaan tai sopiva kategoria on jo käytetty.

Varjojen huone  on Varistyttö-trilogian viimeinen osa. Rikoskomisario Jeanette Kihlberg saa ratkaistua nuorten poikien murhat, ja myös muut trilogian murhat ratkeavat ainakin lukijalle, vaikka kaikkia ei poliisi saakaan ratkaistua.

Tämä trilogia on todella viihdyttävä, ja kirjoja oli vaikea välillä laskea kädestä; usein oli pakko lukea vielä vaan vähän, ihan vielä vaan vähän, vaikka olisikin ollut jo aika tehdä jotain muuta. Voin siis suositella näitä kirjoja kaikille, jotka dekkareita lukevat muutenkin.

Mark Haddon: The Curious Incident of the Dog in the Night-Time

Mark Haddon: The Curious Incident of the Dog in the Night-Time

2003

272 s

Helmet-lukuhaaste 2017 kohta 51. Tähän laitan kirjat, jotka olen lukenut vuonna 2017, mutta jotka eivät sovi mihinkään lukuhaasteen kategoriaan tai sopiva kategoria on jo käytetty.

Tämä kirja on hieman erilainen dekkari. Myös kirjan päähenkilö ja kertoja on hieman erilainen, sillä hän on 15-vuotias Christopher, jolla on Aspergerin syndrooma. Eräänä yönä Christopher löytää naapurin koiran talikolla tapettuna, ja päättää selvittää, kuka koiran oli tappanut ja kirjoittaa dekkarin koiran murhasta . Tarinan edetessä koirantappajan lisäksi Christopherille selviää monia muitakin asioita, erityisesti omista vanhemmistaan. Hänen elämänsä menee tiedoista aivan sekaisin ja hän kokee melkoisen seikkailun.

Kirja siis kerrotaan Christopherin näkökulmasta. Hänelle monet ihan arkiset asiat ovat täysin käsittämättömiä, ja hän on täysin käsittämätön tavallisille arkisille ihmisille. Mielenkiintoisinta tässä kirjassa olikin varmaan kahden erilaisen maailmankokemisentavan konfliktit.

Kirjassa on selitetty paljon sanojen ja sanontojen merkityksiä, joten tämä on oivallinen kirja lukea englannin kielellä ihan kielen oppimis- ja kertausmielessä. Mutta tämä kirja löytyy myös suomenkielisenä nimellä Yöllisen koiran merkillinen tapaus, jos haluaa lukea tämän suomeksi.

 

 

Henning Mankell: Tulen salaisuus

Henning Mankell: Tulen salaisuus (Eldens hemlighet)

1995, suomennettu 2008 (Marja Kyrö)

198 s

Helmet-lukuhaaste 2017 kohta 51.Tähän laitan kirjat, jotka olen lukenut vuonna 2017, mutta jotka eivät sovi mihinkään lukuhaasteen kategoriaan tai sopiva kategoria on jo käytetty.

Tulen salaisuus on lapsille/nuorille kirjoitettu kirja sodasta ja pakolaisuudesta lapsen/nuoren silmin. Kirjan päähenkilö on 12-vuotias mosambikilainen Sofia, joka menettää sodan vuoksi kotinsa, kotiseutunsa, isänsä, siskonsa ja jalkansa. Siitä huolimatta hän sitkeästi ponnistelee itselleen paremman elämän. Kaikista Sofian kokemista vaikeuksista huolimatta, kirja on hyvin positiivinen, niin kuin kohderyhmälle on varmasti hyvä ollakin. Mutta näin aikuisena lukijana väistämättä tulee miettineeksi sitä, että oikeasti harvat tällaiset sotien uhrit ovat  näin hyväonnisia.

Antti Jauhiainen & Joona-Hermanni Mäkinen: Hyvinvointivaltion vastaisku

Antti Jauhiainen & Joona-Hermanni Mäkinen: Hyvinvointivaltion vastaisku

2017

171 s

Helmet-lukuhaaste 2017 kohta 51.Tähän laitan kirjat, jotka olen lukenut vuonna 2017, mutta jotka eivät sovi mihinkään lukuhaasteen kategoriaan tai sopiva kategoria on jo käytetty.

Tätä kirjaa varten Jauhiainen & Mäkinen ovat keskustelleet monien yhdysvaltalaisten intellektuellien (mm. Noam Chomsky, Robin Hahnel, Juliet Shor, Stephen Shalom) kanssa suomalaisen hyvinvointivaltion menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Lopputulemana on, että hyvinvointivaltio on Suomessa taantumassa. Kirjassa on myös paljon ideoita siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta saisimme entistä paremman hyvinvointivaltion, ja mitkä ovat sen esteitä.

Oli mielenkiintoista huomata, että ihan oikeat intellektuellit ovat pääosin päätyneet samanlaisiin ajatuksiin kuin minäkin omissa pohdinnoissani. Lisäksi heillä oli esittää ratkaisuja joihinkin ongelmiin, joiden olemassaolon minäkin olin havainnut, mutta joihin en ollut keksinyt ratkaisuja.

Kirjan sanoma lyhykäisyydessään on, että tarvitaan lisää vapautta, taloudellista tasa-arvoa, demokratiaa ja luovuutta, jotta hyvinvointivaltio voisi kehittyä paremmaksi, mutta nykytrendi näyttäisi olevan täysin päinvastainen. Joten huonompaa suuntaan ollaan hyvinvointivaltion suhteen menossa, jos ei uusiuduta. Päättäjiltä tuntuu unohtuneen, että hyvinvointivaltio luo menestyksen edellytykset, kun lyhytkatseisesti halutaan vain (omaa) taloudellista (tai muuta) etua. Eikä yksittäisen ihmisen mielipiteillä, teoilla ja valinnoilla ole merkitystä, tarvitaan kansanliikkeitä, jos halutaan saada muutoksia aikaiseksi.

Tämä kirja innoitti minut nyt vihdoin ja viimein tilaamaan kirjastosta Adam Smithin Kansojen varallisuus-kirjan, jonka lukemista olen jo pidempään muutenkin suunnitellut. Tuo kirjahan on kuin taloustieteen raamattu, siihen kun niin monet tuntuvat viittaavan, vaikka en usko heidän edes sitä lukeneen. Mutta minä aion sen lukea ihan oikeasti. Ehkä joskus vielä luen sen Raamatunkin, ihan oikeasti 😀

Erik Axl Sund: Unissakulkija

Erik Axl Sund: Unissakulkija (Hungerelden)

2011, suomennettu 2014 (Kari Koski)

395 s

Helmet-lukuhaaste 2017 kohta 51.Tähän laitan kirjat, jotka olen lukenut vuonna 2017, mutta jotka eivät sovi mihinkään lukuhaasteen kategoriaan tai sopiva kategoria on jo käytetty.

Unissakulkija-kirja on toinen osa Varistyttö-trilogiasta. Ensimmäisessä osassa tapahtuneiden nuorten poikien murhien tutkinnat lopetetaan virallisesti, mutta rikoskomisario Jeanette Kihlberg haluaa jatkaa niiden tutkintaa. Samaan aikaan tapahtuu useita murhia ja epäilyttäviä onnettomuuksia, jotka tuntuvat liittyvän yhteen. Mutta mikä tai kuka onkaan yhteinen tekijä?

Kyllä se on vielä luettava se kolmaskin osa tästä trilogiasta. Ihan hyvää viihdettähän nämä kaksi ensimmäistä osaa ovat olleet.