Palmikkoa, palmikkoa

Tässä erään kerran vähän aikaa sitten etsin lankavarastostani jotain, en muista enää mitä, mutta löysinkin ison vyyhdin valkoista paksuhkoa Pirtin kehräämön villalankaa. Olen langan ostanut joskus reilu 10 vuotta sitten, tarkoitukseni oli kokeilla langan värjäämistä. Kuten näkyy, niin enpä ole tullut värjänneeksi lankaa. Nyt lanka suorastaan huusi haluavansa säärystimiksi, palmikkosellaisiksi. Ja minun oli toteltava.

Käykö kellekään muulle koskaan niin, että joku lanka suorastaan huutaa haluavansa joksikin. Minulle on pari kertaa aiemminkin käynyt näin. Mutta ei minulle suinkaan näin käy kovinkaan usein. Kaiken kaikkiaan  hyvin mielenkiintoinen ilmiö, ja olisi kiva tietää, kuinka yleistä se on.

 

Nämä sukat ovat ihan peruspalmikkosukat Nalle Taikaa. Eikä tämä lanka huudellut mitään, vaan nämä sukat on neulottu ihan tarpeeseen. Viime talviset sukkani ovat melkein kaikki puhki kuluneita, joten oli pakko tehdä uudet, kun nyt se syksy taas tuli ja pääsi yllättämään.

Puikoillakin on nyt ihan tarveneule; nuorimmaiseni oli taas jälleen kerran hukannut lapasensa (varmasti jo 50. pari, jonka tuo poika on hukannut), joten pakkohan se on uudet taas tehdä. Eli seuraavaksi täältä on luvassa kirjoneulelapaset, jollei jokin muu lanka ala huutelemaan kovasti 😀

Mainokset

Sukkia, sukkia

Käsityörintamalla on täällä ollut aika hiljaista. Nämäkin tämän postauksen sukat on kaikki neulottu jo kesä-heinäkuussa, mutta vasta nyt sain pääteltyä kaikki langat. Mihin kaikki aika oikein nykyisin menee, kun en ehdi enää edes neulomaan saati päättelemään langanpäitä?

Tyttärenpoikani sai kahdet sukat:

Ylempiin poika valitsi itse kerän Nalle Taikaa, kun olimme kerran kesällä yhdessä kaupassa. Jälkimmäiset ovat Fabelia. Ja ihan perussukkia molemmat.

Vanhin tytär sai sukat langasta, jonka hän osti minulle viime jouluksi joululahjaksi, jotta neuloisin hänelle sukat:

Varsien mallineuleen otin jostain, mutta en enää muista mistä, kun nämä sukat valmistuivat jo joskus heinäkuun alkupuolella, enkä silloin heti kirjoittanut muistiin, mistä ohje on. Lanka on Fabelia.

 

Tein minä itsellenikin yhdet sukat:

Näissäkin lankana on Fabel. Fabelissa hinta-laatusuhde on kyllä kohdillaan.

Jotain neulottuakin välillä

Töiden aloittamisen myötä neulominen on jäänyt valitettavan vähälle, aika ei vain yksinkertaisesti riitä. Tämänkin jakun/tunikan neulomisen aloitin joskus huhtikuun puolessa välissä muistaakseni. Tosin puolustukseksi on sanottava, että ensimmäisestä versiosta oli tulossa liian iso minulle, ja jouduin aikamoisen kasan dominoruutuja purkamaan ja aloittamaan alusta, kun tajusin, mitä oli tapahtumassa.

Neuloin tämän ilman mitään ohjetta, ideaa kehitellen samalla kuin neuloin. Lanka on puuvillainen Schoeller & Stahl Cardis, joka on mukavan pehmeää löyhäkierteisyydestään johtuen. Värit ovat kauniit kesäisen aurinkoiset, mutta turhan lämmin tämä on näille helteille. Käyttöön tämä pääsee vasta sitten, kun ilma hieman viilenee.

 

Kirjoja, huivi ja kortti

Usean vuoden työttömyyden jälkeen aloitin taas työt maaliskuun alussa. Työ on aivan muuta kuin mihin minulla on koulutus tai mistä minulla on aiempaa työkokemusta. Niinpä olen opiskellut itsekseni monia uuteen työhöni liittyttyviä asioita, ja mm. tälläisia kirjoja on tullut luettua:

Mielenkiintoisinta näissä kirjoissa oli varmaankin se, että miten erilaisista näkökulmista nämä kirjat on kirjoitettu. Kasassa on hyvin kasvitieteellistä kirjaa ja käytännöllistä kirjaa sekä hurmoshenkistä uskoa luonnontuotteisiin ja  wildfulnessia. Helmet-lukuhaasteeseen en valitettavasti taida saada kyllä näistä mitään sijoitettua. Täytyy kyllä sanoa, että tämän vuotinen Helmet-lukuhaaste on oikeasti haasteellinen. Tänä vuonna ei tosiaankaan voi lukea mitä tahansa ja sijoittaa vain sopivaan haasteen, vaan haastetta varten kirjat on kyllä valittava erityisesti. Ei minulla kyllä tunnu nyt enää aika oikein riittävän edes lukemiseen…tai neulomiseenkaan sen puoleen. Mutta jotain sentään on valmistunut:

Tässä on Mabelle-huivi Garnstudion ohjeella, lankana Adlibris Babymerino. En pingottanut huivia mitenkään, sillä huivilla on mittaa reilusti yli 2 metriä, enkä oikein keksinyt, missä pingottaisin tämän. Mutta ei tämä pingotusta välttämättä tarvitse. Huivi on todella ihanan lämpöinen ja niin suuri, että siihen voi kunnolla kääriytyä. Nyt vain odotellaan huivin käyttöön sopivia pakkaskelejä, joihin todennäköisesti (ja toivottavasi 😀 ) on vielä useampi kuukausi aikaa.

Repu ilahdutti minua kivalla neulonta-aiheisella kortilla:

Kiitos Repu!

Töiden aloittamisen myötä on luonnossaliikkumisharrastukseni hiipunut lähes kokonaan. Yritän kuitenkin aina silloin tällöin edes piipahtaa lähimetsään. Viime viikonloppuna näin ensimmäiset sinivuokot.

Sukkaa ja sukan korjausta

Kuljen suunnilleen kahdeksan kuukautta vuodesta villasukat jalassa, niinpä sukkia kuluu. Olenkin parin viime viikon aikana joutunut heittämään useammat sukat roskiin, kun ne olivat ihan puhkikuluneita. Minulla ei ole tapana parsia sukkia, sillä tuntuu siltä, että uusien neulominen on nopeampaa kuin vanhojen parsiminen. Mutta nyt lempisukkani olivat kuluneet puhki. Halusin vielä pelastaa ne, mutta en kuitenkaan parsia niitä, joten purin niistä teräosat ja neuloin sukanterät uusiksi. Nyt näitä voi taas käyttää.

En ole tänä talvena tainnut neuloa vielä yksiäkään sukkia itselleni, ja kun tarvetta uusille nyt selvästi oli, niin neuloin pikaisesti Drops Fabelista perussukat.

Tämä Fabelin väri on todella ihana!

 

 

 

2 x huovutetut lapaset

Adlibris Felting Art-lankakokeiluni jatkuivat kahdella lapasparilla. Vasemmanpuoleiset neuloin niin, että tein aina vuorotellen kaksi kerrosta yhdestä kerästä ja kaksi kerrosta toisesta kerästä samaa väriä. Oikeanpuoleiset on neulottu ihan suoraan kerältä ilman mitään kommervenkkejä. Aika eriparilapasia tuli molemmista, mutta olen edelleen hyvin tyytyväinen siihen, miten tämä lanka huopuu. Värivalikoima on tässä langassa tosin hieman heikko; vain neljä eri väriä.