Villiruusuja ja päivänkakkaroita hääparille

DSC07742 (600x800)

Sukulaistyttöni Italiassa menee tänään naimisiin. Häät ovat Italiassa, joten en valitettavasti voinut osallistua häihin. Mutta sain häälahjan laitettua mukaan eräälle toiselle, joka oli häihin täältä Suomesta menossa, joten hääpari saa lahjansa tänään.

Häälahjaksi virkkasin ”Villiruusuja ja päivänkakkaroita” peitteen Melody Griffithsin kirjasta ”Virkkaa värikästä”, tai no ainakin jotain sinne päin. En nimittäin yhdistänyt paloja samalla tavalla kuin ohjeessa ja reunankin tein eri tavalla. Peitto ei ole suuren suuri, sillä keksin vasta elokuun lopussa, mitä teen häälahjaksi, joten aika loppui hieman kesken. Mutta kyllä tuo sen kokoinen on, että kaksi ihmistä sen alle mahtuu, jos ovat ihan tiiviisti vierekkäin 🙂 Lankana tässä on Novita Nalle ja Woolia, ja kahta täsmälleen samanlaista palaa ei peitosta pitäisi löytyä.

DSC07741 (600x800)

Joten tämän peiton myötä:

Onnea Cristina ja Andrea!

Juhannuksena tehtyä

DSC07676 (600x800)

Sain toisen vauvanpeiton valmiiksi juhannuksen aikana. Lankana tässä on Drops Alpaca kaksinkertaisena, ja voin kertoa, että lämmin on. Hiki nimittäin tuli, kun yhdistelin paloja ja virkkasin reunusta peitto sylissäni. Peiton ohje on Garnstudion sivuilta. Olen aivan varma, että olin ostanut lankaa ohjeen mukaisen määrän. Mutta kun tuli aika virkata reunusta, ei viimeistä lankakerää löytynytkään. Olen joko hukannut sen tai sitten olen laskenut lankakerät kaupassa väärin. Joka tapauksessa lanka ei enää riittänyt ohjeen mukaiseen pykäreunaan, vaan tein vain kerroksen kiinteitä silmukoita. Tein peitosta myös kaksi kertaa isomman kuin ohjeessa, joten nyt vauvan voi vaikka kääriä peittoon (ja ei, se ei selitä langan loppumista kesken, olin ottanut huomioon sen, että tarvitsen kaksi kertaa enemmän lankaa).

 

DSC07671 (800x600)

Koska juhannukseksi oli luvattu sateista säätä, ennakoin sitä ja ostin 1000 palan palapelin ajankuluksi. Sateistahan täällä tosiaan oli, joten palapeli tuli ihan helposti lasten kanssa tehtyä juhannuksen aikana:

DSC07670 (800x600)

Juhannuksena myös herkuteltiin mansikka-juustotortulla:

DSC07668 (800x600)

 

Ohje tähän löytyi uusimmasta Avusta (25/2015). Tämä on todella herkullinen. Tällainen on pakko tehdä vielä toistekin tänä kesänä. Tein pari pientä modifikaatiota ohjeeseen, joten laitan ohjeen tähän ja sulkuihin omat muutokseni:

Mansikka-juustotorttu

Pohja:

75 g voita

200 g digestivekeksejä (minä käytin kaurakeksejä)

Täyte:

200 g ranskankermaa

200 g tuorejuustoa, maustamatonta, ei kevyttä

2 munaa

1,5 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

1 rkl limetin mehua (laitoin 2 rkl)

2 tl limerin kuorta raasteena

Pinnalle:

300 g mansikoita (minun kakussani on noin 500 g)

Sulata voi. Hienonna keksit. Lisää voisula ja sekoita tasaiseksi.

Leikkaa pieneen irtopohjavuokaan (20 cm) pohjan kokoinen leivinpaperipala.

Kaada muruseos vuokaan ja taputtele se vuoan pohjalle ja reunoille ylös saakka.

Vatkaa ranskankerma, tuorejuusto, munat, sokeri, vaniljasokeri, limetti mehu ja -kuoriraaste tasaiseksi seokseksi.

Kaada täyte vuokaan.

Paista 175-asteisen uunin toiseksi alimman tasolla noin 40 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt.

Anna kakun jäähtyä täysin ennen kuin irrotat sen vuoasta. Viilennä se jääkaapissa ennen tarjoilua.

Puhdista ja puolita mansikat. Levitä mansikat tortun pinnalle.

 

Mereneläviä

DSC07585 (800x600)

Montako neulottua/virkattua peittoa yksi vauva tarvitsee? Omat kuusi lastani ovat pärjänneet yhdellä ainoalla peitolla, jonka virkkasin ensimmäistäni odottaessa. Muille en ole ehtinyt/jaksanut/viitsinyt peittoa tehdä. Mutta ensimmäiselle lapsenlapselleni valmistui nyt tämä mereneläväpeitto, odottamassa ovat langat toiseen peittoon ja minulla olisi vielä pari vauvanpeitto-ohjetta, joiden mukaiset peitot haluaisin tehdä. Ehkäpä yksi vauva kuitenkin pärjää kahdella peitolla, tällä ja sillä johon on langat odottamassa, vaikka peittojen tekeminen onkin hauskaa. Odottamassa olevat kivat peitto-ohjeet saavat jäädä odottamaan seuraavia lapsenlapsia.

 

DSC07587 (600x800)

Lankana tässä peitossa on pääosin Sandnes Mandarin Petit, vihreät osat ovat Novita Kotiväkeä. Alunperin tästä piti tulla peitto ilman kuvioita, mutta kun neuloin peittoa, muistutti se mielestäni kovasti vettä. Siitä sain idean tehdä siihen mereneläviä. Merenelävien ohjeet ovat vähän sieltä sun täältä enemmän tai vähemmän sovellettuina, sillä minulla on edelleen ongelmia lukea virkkausohjeita. Mutta onneksi virkkaaminen antaa paljon anteeksi, ainakin enemmän kuin neulominen.

Isoäidinneliöitä

DSC07473 (600x800)

Suunnilleen puolitoista kuukautta olen näitä neliöitä virkkaillut.  Välillä alkoi jo tuntua siltä, että ei tästä koskaan valmista tule.  Mutta tulihan! Lankana tässä on Novita Kotiväki ja neliöt ovat ihan tavallisia isoäidinneliöitä.  Kokoa peitolla on aika tarkkaan 2 m x 2 m, ja painoa peitolla on muutama gramma vaille 2,5 kg.  Alunperin tarkoitukseni oli käyttää vain omista varastoistani löytyviä Kotiväki-lankoja.  Mutta kun olin tehnyt parisenkymmentä neliötä, havaitsin, että valkoisella ja valkoisella on eroa.  Niinpä kävin ostamassa 900 g valkoista kotiväkeä loppuihin paloihin.  Käytin kuitenkin ne alussa tekemänikin palat peittoon, ja hieman nyt harmittaa, sillä kyllä ne peitosta erottuvat, osa on hieman kellertävämpiä, osa sinertävämpiä kuin muut.  Mutta ehkä, kun peitto käytössä likaantuu, niin eroja ei enää huomaa. Muuten olen kyllä erittäin tyytyväinen lopputulokseen.

DSC07476 (800x600)

Nyt on jotenkin tyhjä ja kaikkensa antanut olo. Vähän niin kuin joskus opiskeluaikoina oli ison ja tärkeän tentin jälkeen. Ei oikein tiedä, että mitä sitä nyt tekisi.  Enköhän minä kuitenkin jotain keksi. Mutta ehkä en ihan heti virkkaa mitään.

Dominopeitto

DSC07396 (800x600)

Tämä peitto vilahti täällä blogissani jo parisen viikkoa sitten puolivalmiina.  Nyt se vihdoin on valmis!

DSC07395 (600x800)

Oikeastaan tämä valmistui jo pari päivää sitten, mutta olen odotellut aurinkoista säätä, jotta saan tämän kuvattua.  Tänään vihdoin aurinko pilkahti muutaman minuutin ajan ja minä ryntäsin heti kuvaamaan.

DSC07397 (800x600)

Auringonvalo teki ihmeitä ja sai minut innostumaan kuvaamisesta vähän enemmänkin, ja tuli napsittua usempiakin kuvia peitosta.

DSC07398 (600x800)

Peitto on siis neulottu dominotekniikalla ohuista langanjämistä.  Nyt olen kuluttanut ohuet jämälangat niin vähiin, että ihan heti en saisi toista tällaista peittoa tehtyä.  Pitänee siis siirtyä neulomaan sukkia, jotta saan lisää jämälankoja 😉

Synttärikakkua

DSC07392 (600x800)

Aloitin pari viikkoa sitten uuden jämälankaprojektin eli neulon taas dominopeittoa ohuiden sukkalankojen jämistä.  Koska peitto on nyt aika tasan puolivalmis, niin todennäköisesti saatte kuvan valmiista peitosta suunnilleen kahden viikon päästä.  Niinpä kiusaan teitä sillä välin leivontakuvillani 🙂  Minä leivon lähestulkoon joka päivä jotain.  Mutta leipomukseni eivät yleensä ole kovinkaan kauniita.  En jaksa panostaa leipomusteni ulkonäköön, sillä yleensä ne tulevat syödyiksi silmän räpäyksessä ulkonäöstä riippumatta.

Eilen minulla oli erityinen syy leipoa.  Toiseksi vanhin tyttäreni vietti 19-vuotissynttäreitään.  Maku-lehdessä 7/2014 oli todella tuhdilta tuntuva suklaakakun ohje, jonka halusin testata.

DSC07383 (800x600)

Ja todella tuhtihan tuo kakku olikin.  Mutta eipä voinut mitään muuta odottaakaan, sillä kakkuun tuli 970 g suklaata, 500 g voita, 600 g tuorejuustoa ja sokeriakin taisi olla lähemmäs kilo.  Ihme ja kumma, tätä kakkua löytyy meiltä jääkaapista vieläkin.

Tyttären syntymäpäivänä meillä perinteisesti leivotaan aina ensimmäiset joulutortut.   Niin tehtiin tänäkin vuonna.

DSC07386 (800x600) (2)

Ja kuten ylimmästä kuvasta näkyy, niin meillekin satoi ensilumi eilen.  Taitaa vaan sulaa samantien poiskin.  Mutta nautitaan siitä niin kauan kuin sitä riittää!

Jämälankailua, kertakaikkisesti

DSC07333 (600x800)

Kun kesällä siivoilin lankavarastojani, keräsin samalla muovikassiin erilaisia jämäkeriä, ja päätin tehdä niistä peiton.  Olen tehnyt palan silloin, toisen tällöin.  Osa on virkattu, osa neulottu, riippuen siitä, mikä oli fiilis palaa tehdessä. Langat olivat kovin eripaksuisia ja laatuisia, joten oli hieman haasteellista saada suht’koht samankokoisia paloja aikaiseksi.  Jotkut langat on käytetty yksinkertaisina, suurin osa kaksinkertaisina ja jotkut jopa kolminkertaisina.  Jokainen pala on erilainen. Ja lopputulos on siis tämä:

DSC07336 (600x800)

 

Kuvasinpa tämän vielä sisälläkin:

 

DSC07341 (800x600)

Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen, vaikka prosessin aikana minulla oli paljon epäilyksiä siitä millainen lopputulos tulee olemaan.  Erityisen tyytyväinen olen siihen, että nyt minulla on 1610 g vähemmän jämälankoja.

Sain myös toisen jämälankaprojektin valmiiksi:

 

DSC07340 (800x600)

Olen vuoden ajan kerännyt päättelyjämälangat neljään lasipurkkiin ja nyt purkit ovat täynnä.  Purkit ovat esillä keittiössä ja lapset ovat jo kyselleet, että koskas äiti tekee langanpätkistä lankasoppaa 🙂